Koulun historiaa
 
Kuva kertoo ja muistaa - tuhannen tuhatta koulumuistoa !

Kokoelma Sieppijärven koulun historiaa eri vuosikymmeniltä. Historialliset kertomukset on kirjoittanut opettaja Katariina Granat.
Kuvia eri vuosikymmeniltä on saatu kylän asukkaiden kuva-arkistoista.


Ensin oli Fetto

 

Fetto ja Anna-Greetta

Fredrik (Fetto) Satta oli tunnettu hyvästä luku- ja kirjoitustaidostaan. Hän ei ollut käynyt koulua mutta oli kiinnostunut kouluasioista. Hänet tunnettiin aktiivisena ja innokkaana kunnallismiehenä, joka hoiti sekä Sieppijärven kylän että kunnan asioita. Luonnollisesti hän oli yksi keskeinen henkilö koulun saamiseksi Sieppijärvelle. Koulua varten hän lahjoitti tontin. Siihen asti kunnes uusi koulurakennus vuonna 1910 valmistui, koulua pidettiin Feton ja Anna-Greetan pirtissä - Satan pirtissä.

Sitten tuli Hilma

             

Hilma Laurila

Hilma Fredriikka Laurila (1879 – 1945) oli Sieppijärven kansakoulun ensimmäinen ja pitkäaikaisin opettaja, joka aloitti "kansankynttilän" työnsä koulun perustamisvuonna 1903 ja jatkoi sitä uskollisesti siihen asti, kunnes kylä lähetettiin evakkoon 1944. Laurilan aikakausi päättyi, kun hän erosi virastaan syksyllä 1945. Opettaja Laurila kuoli tyttärensä kodissa (Eeva ja Orvo Luoto) Rovaniemellä  66-vuotiaana syksyllä 1945. Hänet on haudattu kylän vanhalle hautausmaalle.

Laurila oli tänne tullessaan 23-vuotias vastavalmistunut opettaja. Hän oli saanut uudenaikaisen koulutuksen Raahen seminaarissa. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että hän otti heti käyttöönsä alan huippua edustavan Ojalan laskuopin eikä sitä laskennonkirjaa, joka oli käytössä monessa muussa koulussa, esimerkiksi Kolarin kansakoulussa.

Satan pirtti kouluhuoneena


 

Tässä kuvassa näkyy osittain ensimmäisenä oikealla Satan pirtti, jossa kansakoulu toimi vuoteen 1910 asti. Pirtti oli luokkahuoneena ja maantien suuntaisessa kamarissa oli poikien käsityöhuone. Opettajilla oli asuttavinaan kaksi kamaria.

Salomon Pääkkölä johtokunnan jäsenenä 1905 - 1908

Salomon ja Lotta

Varsinkin  kansakoulun alkuaikoina koulun toimintaan liittyi olennaisesti johtokunta. Sekä Salomon että ensimmäinen vaimonsa Kristiina vaikuttivat kouluasioihin kuulumalla johtokuntaan. Salomon Pääkkölä oli syntynyt 1868 ja Kristiina (os. Forsmark) 1867.

Salomon toimi johtokunnassa vuosina 1905 – 1908 ja Kristiina 1903 - 1910. Salomon kuoli 1935. Kunta vuokrasi alakoululle lisätilaa Leskelän talosta 1938. Kysymys oli alun perin Salomon Pääkkölän talosta. Kuvassa Salomon yhdessä sisarensa Charlotten eli Lotan kanssa. Taustalla Salomonin talo.

Ja vihdoin rakennettiin koulupytinki

Sieppijärvellä oli koulu vuodesta 1903 mutta oma koulurakennus vuodesta 1910. Uusi kansakoulu oli rakennettu tien suuntaan. Rakennuksessa oli luokkahuone sekä käsityö- ja voimistelusali, vai sanottaisiinko huone, kun ei sitä kuulemma oikein saliksi voinut kutsua. Nämä kaksi luokkahuonetta olivat rakennuksen pohjoisen puoleisessa päässä. Opettajan asunto oli eteläpäässä. Kun asteli pihalta sisälle kouluun, tuli ensin eteiseen (tampuriin). Koululaiset jättivät sinne vaatteensa ja menivät luokkaan, joka oli ”järven puolella” opettajan asuntoa vasten. Eteisestä ja luokasta olivat ovet voimisteluluokkaan, jossa myöhemmin pidettiin alakoulua (1927-1938).

Opettaja sai asunnon koululta

Tässä kodissa asui opettaja Hilma Laurila 1910-1944. Asuntoon kuului keittiö, sali sekä kamari ja eteinen. Kuvassa opettaja ja tyttärensä Eeva salissa 1920. Sieppijärvellä kansakoulunsa 9-vuotiaana aloittanut Taimi Korteniemi on muistellut kouluaikaansa tavalla, joka sopii tämän kuvan tarinaksi: ”Laurilan opettajalla oli minua nuorempi tytär, Eeva (s.1910). Koska koulu oli meidän naapurissa, niin Eeva ja mie ”pruukasimma” leikkiä yhdessä. Kun opettaja oli koulun pidossa, oli Eevakin meillä. Hän oli kuin päivähoidossa äidillä. Oli meillä tapana olla heidänkin kodissa. Siellä kun kukaan ei ollut ”päälle kattomassa”, saatoimme tehdä tyhmyyksiäkin, tietenkin vahingossa ja ajattelemattomuudessa. Kyllä Laurilan opettaja oli vihassa, kun me kaadoimme ison fiikuksen salissa korkean kukkapöydän päältä. Kukkaruukku särkyi ja taisi kukka muutenkin kärsiä, kun siitä pidettiin semmoinen poru. Taisi siinä paikatkin vähän sotkeutua.”

Alakoululaisetkin vihdoin koulutielle

Pienten lasten koulunkäynti ei ollut Sieppijärvellä mahdollista vielä koulun perustamisvuonna 1903 vaan peräti 24 vuotta myöhemmin eli vuonna 1927, jolloin perustettiin ensimmäinen alakansakoulun opettajan virka. Virkaa hoiti ensimmäiset kaksi vuotta (1927-1929) Hilja Patala. Virallista tilastotietoa tuon ajan oppilasmäärästä ei ole, mutta kivasta voi laskea. että ainakin 25 pientä alakoululaista opettajalla oli. Opettaja Patala piti koulua veistoluokassa. Tila kävi ahtaaksi vuosien myötä. Opettaja Aili Vikeväisen aikana vuonna -38 muutettiin Salomon Pääkkölän tiloihin, Leskelään. Siellä koulu toimi vuoteen 1944 asti..

Ja kylän vaimot ompelukurssille

On vuosi 1928. Koulu tarjosi tilat kylätoiminnalle. Sieppijärven kansakoululla järjestettiin ompelukurssi kesäkuulla 1928. Tarina kertoo, että Singer-ompelukoneiden asiamies oli myynyt kylän alueelle koneita, mistä syystä järjesti käyttökurssin naisille. Kuvassa kylän vaimoista Lempi Männistö, Emmi Iivari, Impi Pääkkölä, Saimi Räsänen, siiri Kyrö, Siiri Kuru, Hellin Pääkkölä, Aili Pudas, Helmi Satta, Eeva Iivari, Eeva Heinonen, Eeva Laurila, Martta Lappea, Hellin Friman, Sannu Järvirova, Lempi Jussi ja Kaisa maria Kunelius. Takana opettajat.

Kyläpäällikko:
   Reeta Ikonen
  reeta.ikkonen[at]hotmail.fi
  +358405064273
WhatsApp 0465836729

Kyläsihteeri:
   Piritta Unga
  pirittaunga[at]gmail.com
  040 9122908

Nettisivuasiat:
   Ari Unga (admin)
   ariunga[at]pp.inet.fi
   0400 466897