Koulun historiaa
 
Kuva kertoo ja muistaa - tuhannen tuhatta koulumuistoa !

Kokoelma Sieppijärven koulun historiaa eri vuosikymmeniltä. Historialliset kertomukset on kirjoittanut opettaja Katariina Granat.
Kuvia eri vuosikymmeniltä on saatu kylän asukkaiden kuva-arkistoista.

 
Leskelästä koululle lisätilaa 1938

 
Hilma Laurila opetti yksin kevääseen 1927 saakka. Syksyllä 1927 toiseen opettajanvirkaan valittiin Hilja Patala ja näin kylälle saatiin 36-viikkoinen kiinteä alakansakoulu. Vuosien myötä koulun oppilasmäärä kasvoi entisestään. Niinpä perustettiin kolmas opettajanvirka vuonna 1938, ja silloin alakansakoulua varten vuokrattiin Eino Leskelän talo kylältä. Koulua pidettiin Leskelässä siihen asti, kunnes kylä sodan takia joutui evakkoon 1944. Kuvassa Leskelän koulun alakansakoululaiset 1941 (1.-2. lk) opettajansa Laura Mäen kanssa Leskelän seinustalla.
 
Leskelän talon tarina
 
Salomon Pääkkölä rakennutti 1800-luvun lopulla itselleen talon samalle paikalle, mihin sodan jälkeen rakennettiin ns. kunnantoimiston talo. Salomonilla ja Kristiinalla oli Helli -niminen tytär. Tytär meni naimisiin Pyhäsalmelta kotoisin olleen Eino Leskelän kanssa. Aviopari osti Salomonin talon ja rupesi asumaan sitä. Pääkkölän taloa ruvettiin kutsumaan Leskelän taloksi. Vaikka Eino ja Helli muuttivat myöhemmin pois Sieppijärveltä, kutsuivat kyläläiset taloa edelleen Leskelän taloksi. Kunta vuokrasi tilat koulun käyttöön 1938 - 1944. Talo paloi Lapin sodassa. Kuvassa näkyy vasemmalla Leskelä. Kuva on otettu entisen Haapean talon pihalta postin päästä Leskelään päin. Kuvassa Taimi ja August Filppa tyttärensä Ritvan kanssa. Ajankohta 1940-luvun alku.
 
Muistatko Saida Tuoppalan?
 

Talvisotaa edeltänyt aika lopetti lokakuussa 1939 koulunkäynnin miesopettajien luokilla. Tämä koski esimerkiksi Vaattojärven koulua, sillä Aaro Piessa oli siellä opettajana. Sodan sytyttyä suljettiin kaikki koulut, mutta ne avattiin taas keväällä sodan päätyttyä. Välirauhan aikana 1940-41 työskenneltiin koko vuosi, mutta lukuvuonna 1941-42 miesten ollessa rintamilla koulutyö oli heidän luokissaan pysähdyksissä. Asetuksella vuodelta 1942 määrättiin maalaiskansakoulun opettajan väliaikaisesta siirtämisestä sota-aikana hoitamaan toista virkaa. Siirto merkitsi esimerkiksi sitä, että alakansakouluopettaja siirrettiin pitämään yläkoulua. Vuonna 1943 siirrettiin Turtolasta opettaja Saida Tuoppala Sieppijärvelle yläkansakoulun opettajan Aaro Piessan tilalle. Lokakuun alussa 1944 koulut taas suljettiin, sillä noin 50 000 pohjoissuomalaista lähti Ruotsin puolelle evakkoon. Kaikki kouluikäiset lapset eivät saaneet evakkoaikana opetusta Ruotsissa. Kuitenkin Sieppijärven opettaja Aaro Piessa toimi aluksi Nolbyn kylän siirtoväen lapsille perustetun  kansakoulun opettajana joulukuussa 1944.

Kuvassa Mäki-Lauran alakoulussa (1941) istuva Helena Peteri (eturivissä) muistaa Saida Tuoppalan, koska Helena oli Saidan oppilas yläluokalla 1943-1944. Muistoksi on jäänyt opettaja Tuoppalan allekirjoittama todistus..

Koulua vastapäätä oli kirjakauppa

Kuvassa etualalla näkyvä Vuorenalan kirjakauppa rakennettiin evakon jälkeen 40-luvun lopulla. Liike sijaitsi koulua vastapäätä maantien toisella puolella. Kirjakauppa oli toiminnassa aina 1960-luvun alkuun asti. Kirjakauppaa piti Vuorenala. Pirkko Satta (o.s. Haapea) muistaa olleensa väliaikaisena apulaisena tässä kaupassa muutaman kuukauden ajan 1949. Myytävänä oli paljon kirjoja, kahden huoneen hyllyt täynnä. Koulukin osti kirjoja. Raha-arpoja myytiin ihmisille, ja muutakin.  –Muistan, kuinka kansanedustajaksi valittu Eemeli Lakkala astui yhtenä päivänä liikkeeseen. Hän halusi ostaa vessapaperia. Sitä ei silloin vielä ollut myynnissä. Eemeli oli ensimmäinen ihminen, joka kyseli vessapaperia. Ja mie muistan, kuinka ihmettelin, että vessapaperia… eikö sanomalehti enää käy! muistelee Pirkko

Kuakana kavala maailma

 

Aaro Piessa oli sodan ajan opettaja, jolla oli virka Sieppijärvellä 1940-1945.  Välirauhan aikana 1940 - 41 kouluissa työskenneltiin koko vuosi myös niissä luokissa, joissa oli miesopettaja.  Välirauhan jälkeen myös Piessa komennettin rintamalle. Niinpä syyslukukaudella 1942 koulua ei pidetty Sieppijärven 4-luokkalaisille. Kuvapari kertoo Aaro Piessan yhdestä sotaa edeltävästä kesäpäivästä Sieppijärvellä, missä opettaja asui perheensä kanssa. Kuvassa Piessa on kesäretkellä Eeva (s.Iivari) ja Erkki Haapean (soutaja) kanssa Joensuunniemen niittykämpällä venematkan päässä kylältä. Joensuunniemessä olivat Iivarin sarat ja kämppä oli heidän. Iivarin saroilla käytiin heinätöissä mutta sinne osattiin mennä myös vapaa-ajalla, kuten kuvassa näkyy. Ken nykyisistä Sieppijärven nuorimmista ihmisistä on ottanut osaa kesäiseen Rökäsmelontaan, hän kyllä tunnistaa kuvan maisemat. Joensuunniemen pihapiiristä löytyy nykyään kunnostettu kämppä. Kuvan vaalea nainen on Diana Lundgren, lastenkodissa työskennellyt hoitaja. Hän asui täällä, koska kylässämme toimi sodanaikainen lastenkoti aina siihen asti, kunnes oli pakko lähteä evakkoon 1944. Kuvassa on myös Hilu Iivari.

Kyläpäällikko:
   Reeta Ikonen
  reeta.ikkonen[at]hotmail.fi
  +358405064273
WhatsApp 0465836729

Kyläsihteeri:
   Piritta Unga
  pirittaunga[at]gmail.com
  040 9122908

Nettisivuasiat:
   Ari Unga (admin)
   ariunga[at]pp.inet.fi
   0400 466897