Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuslaki (1921) sanoi, että lapsen koulu alkaa sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän vuotta. Sieppijärven alakansakoulu aloitti toimintansa 1927. Vielä 1940-luvulla koululaiset kävivät ensin kaksi vuotta alakansakoulua, mistä saivat päästötodistuksen. Alakoulun jälkeen siirryttiin yläkansakouluun. Tavallisesti yläkansakoulu aloitettiin siis 9-vuotiaana. Yläkoulun ensiluokkalainen oli nykysysteemin näkökulmasta jo kolmasluokkalainen.
Koululainen Helena Peterin päästötodistus alakansakoulusta 1.6.1942. ja yläkansakoulun arvosanat 27.5.1944. Syyskaudella 44 hänen luokallaan ei ollut koulua, koska opettaja oli rintamalla.
Sieppijärven kansakoulu tuhoutui Lapin sodassa. Kyläläiset palasivat evakosta vuoden 1945 kevään ja kesän aikana. Jo syyskuussa 1945 aloitti koulu toimintansa kolmessa Ruotsista tuodussa kouluparakissa. Koulunpidossa alkoi uusi ajanjakso, sillä yli 40 vuotta opettajan virassa toiminut Hilma Laurila kuoli syksyllä 1945.
Koulun jälleenrakentaminen 1950
Koulujen jälleenrakentamista aloitettaessa palkattiin kuntaan ensi kertaa vakinainen rakennusmestari, Torsten Anttila (1946 – 55). Koulujen piirtäjinä olivat olleet rakennusmestarit Nieminen ja Honkanen. Jo helmikuussa 1946 oli päätetty, että Sieppijärven ja Kolarin koulut tehdään tiilestä, muut puusta. Syksyllä 1950 hyväksyttiin valtuustossa Sieppijärven lopputarkastus. Kansakoulun vihkiäisjuhlaa vietettiin koululla 13.10.1951. Koulun laajentamisen tarpeesta oli alettu Sieppijärvellä puhua jo 1949. Lisärakennusta alettiin rakentaa 1950-luvun puolivälissä ennen rahoituksen järjestämistä. Lopullisesti lisärakennus (keskikoulu) otettiin vastaan syksyllä 1960. Tässä kuvassa lisärakennusta ei vielä ole, ainoastaan matalampi oppilaskoti (-asuntola). Välituntivalvojana näyttää seisoskelevan Kauko Kaski. Oppilaiden polkupyörät näkyvät aidan takana edessä ja ainakin yksi auto on pysäköitynä pihalla.
Sieppijärven koulun opettajat vuonna 1953. Vasemmalta Kaisu Iivari (opettajana 1950-1982), Elina Niku (vt. jatkokoulun kotitalousopettaja), Elli Katainen (asuntolan hoitaja), Hilkka Paavola (1952-1972), Taimi Gutzen-Piiroinen (1948-1972), Veikko Piiroinen (1948-1971) ja Kauko Kaski (1951-1968).
Opettaja Varma Lepinoja oli Sieppijärven alaluokan opettaja kuuden vuoden ajan vuosina 1946–1952. Yhä edelleen (2003) kylällä asuu kuvassa olevia entisiä oppilaita, jotka pitävät yhteyttä vanhaan opettajaansa. Ihmiset muistelevat vieläkin sitä, kuinka opettaja käytti heitä Tampereella (1949) ja peräti Helsingissä asti (1950) kesäretkillä. ”Voi, teitä ja teidän kanssa!” oli opettaja tuumannut ja peitellyt lapsia yöpuulle milloin junanvaunussa milloin pommisuojassa. Valtakunnalliset pyhäkoulujuhlat pidettiin Tampereen Pyynikillä kesällä 1949. Sinne mentiin kuvan porukalla! Ja esiinnyttiin, sillä Sieppijärven pyhäkoulun lapsikuoro lauloi Mustan Saaran. – Ja mie sain laulaa Saaran solistiosan, muistaa mukana ollut Pietilän Aira.
Kuvassa on Sieppijärven parakkikoulun pieniä (v.1940 syntyneitä), isoja (v. 1934 syntyneitä) ja siltä väliltä olevia oppilaita sekä opettajat Varma Lepinoja ja Hannes Tuomi parakkikoulunsa edessä lukuvuonna 1947–1948. Asiakirjojen mukaan koululla toimivat opettajina silloin myös Kaisa Kiviniemi (1947–1951) ja Laura Mäki (1939–1948).
