Satan Fetto - aikansa vaikuttaja

Matti Paunonen kertoo:   Fredrik Satta 1843-1920

Kirjoittanut Katariina Granat

Fetto ja Anna

FETTO OLI AIKANSA VAIKUTTAJAHAHMOJA SIEPPIJÄRVELLÄ

Fredrik Satta eli Satan Fetto oli aikanaan Sieppijärven kylän vaikuttajahahmoja. Häntä voidaan pitää toimiltaan, teoiltaan ja aikaansaannoksiltaan vaikuttajahahmona, joka oli muita aikansa kyläläisiä päätään pitempi.

Fetto oli syntynyt vuonna 1843. Alkujaan hän asui Ruokojärvellä, missä hänen sukunimensä oli Moona. Muuttaessaan Sieppijärvelle hän osti Satan tilan ja otti sukunimekseen Satan. Näin jäi sinänsä kaunis sukunimi Moona käyttämättä. Feton vaimo Anna-Greta oli  luonteeltaan tirpakka, hyvin nopeasti ja äkkipikaisesti asioihin suhtautuva. Fetto puolestaan oli suurpiirteinen, joka hillitsi vaimonsa äkillisiä mielenilmauksia hyvin rauhalliseen tapaan: - Niin, Anna-Greta, ei niin!

Isäntänä Fredrik Satta teki elämäntyönsä omalla Satan tilalla. Hän oli voimaperäinen maanviljelijä. Hänellä oli parhaimmillaan 20 lypsävää lehmää, sata lammasta, kolme- neljä hevosta ja sikoja. Hänellä oli siis aikamoinen maanviljelys- ja karjanhoitotila. Näin isossa talossa oli luonnollisesti monia palkollisia, sillä työtä riitti. Tila joutui esimerkiksi heinän saamiseksi tekemään luonnonniittyjä hyvinkin pitkien matkojen päästä, kuten silloin tapana oli. Kestikievarin isäntä ja rakennuttaja

Satan tilalle oli ominaista myös se, että koska kestikievaritoiminta oli kylän keskeistä ja tärkeää toimialaa, sitä harjoitettiin myös Satalla. Siinä mielessä siis lankesi ikään kuin luonnostaan, että Satan pirtissä riitti tilaa kulkeville ja että talossa oli henkilöitä, jotka kyyditsivät kulkijoita. Muiden muassa Pirttisaajon Einari (Einari Vaattovaara) kuljetti jo nuorena poikana ihmisiä kestikievarista toiseen.

Fetto oli erittäin monitoiminen  mies. Hänen tiedetään harjoittaneen jopa eläinlääkärin ammattia. Erityisesti näin kävi, kun lehmän poikimisessa ilmeni ongelmia. Kerrankin näytti siltä, että talon paras lehmä on tapettava, koska syntyvä vasikka oli jäänyt poikkiteloin eikä poikiminen onnistunut. Anna-Gretakin vaati, että lehmä on tapettava. Fetto ei kuitenkaan tähän suostunut, vaan eläinlääkärin ottein leikkasi terällä vasikan lehmän sisälle. Vasikka luonnollisesti menetettiin mutta paras lehmä pelastettiin.

Myös karjanjalostus kiinnosti Fettoa. Kerrotaan, että hän tarkkaili systemaattisesti,  miten eri lehmien maidon päälle nousee kermaa. Hän pani maitonäytteitä pieniin astioihin ja päätteli kerman paksuudesta, mitkä olivat niitä lehmiä, joiden vasikoita kannatti jalostaa.

Järven toisessa päässä on nyt (2003)  jo toista sataa vuotta vanha tammi, jonka avulla on aikoinaan säännöstelty järven pintaa, jotta puita on voitu uittaa Sieppijärven läpi. Tämä tammi on Satan Feton rakennuttama. Hän myös rakennutti Naamijoen koskeen kyläläisille tuiki tarpeelliset myllyn ja pärehöylän.

Lahjaksi tontti – kansakoulu ja Puustelli Sieppijärvelle

Monien toimiensa ohessa Fetto oli Metsähallituksen ”kasööri” eli raha-asioiden hoitaja, joka hoiti tätäkin tehtävää tunnollisesti vuosikausia. Feton ansioksi on sanottava myös se, että Metsähallitus rakensi omat toimitilat eli ns. Puustellin Sieppijärvelle kirkonkylän sijasta. Juuri Fredrik Satta ratkaisi asian lahjoittamalla Puustellia varten ilmaisen tontin. Tämä kelpasi Metsähallitukselle.

Kuvaavaa Fetolle on myös se, mitä tapahtui, kun hän elämänsä loppumetreillä halvaantui. Metsähallitus halusi ottaa Feton tilalle uuden kasöörin. Niinpä kassalipaskin haluttiin siirtää Feton työmakuuhuoneesta uuteen paikkaan. Tästä vanha kasööri kuitenkin pahoitti mielensä eikä suostunut heti kertomaan kassalipasta noutamaan tulleille miehille sitä keinoa, millä lipas saataisiin huoneesta ulos seinää särkemättä…  ”Tulette kuin rosvot ja ryövärit hakemaan kassakaapin”, valitti Fetto. No, sovintoon kuitenkin päästiin ja Fetto näytti kuolinvuoteeltaan, miten lipas  saadaan huoneesta ulos.

Fetto ei  itse ollut käynyt päivääkään koulua, mutta hän oli kiinnostunut  kouluasioista. Hänet tunnettiin aktiivisena ja innokkaana kunnallismiehenä, joka hoiti sekä kunnan että Sieppijärven kylän asioita. Luonnollisesti hän oli yksi keskeinen henkilö koulun saamisessa Sieppijärvelle. Koulua varten Fetto nimittäin lahjoitti tontin.

Alun perin koulu oli pitänyt rakentaa Kenttälakeen. Kerrotaan, että Feton perusteena tontin lahjoittamiselle oli se, että opettajaa ei pidä viedä elävänä Kenttälakeen, olihan siellä hautausmaa.

Fetto itse  oli erittäin hyväoppinen. Hän oli tunnettu hyvästä luku- ja kirjoitustaidostaan. Hänen kirjoituksensa oli parempaa kuin monella kouluja käyneellä. Kaiken kaikkiaan Fetto oli kiinnostunut itsensä kehittämisestä. Sitä osoittaa jo se, että hän oli omatoimisesti hankkinut itselleen hyvän luku- ja kirjoitustaidon. Hänessä lienee ollut myös ”kansankynttilän” ainesta, sillä hänen kerrotaan  lukeneen pirtissään kyläläisille Seitsemää Veljestä. Feton aikana Seitsemän Veljestä julkaistiin vihkosina, joita sai tilata – ja Fettohan oli vihkoset tilannut.

Kahdeksat kenkäparit vuodessa…

Koska Fetto oli oikea monitoimimies, hänestä kerrottiin myös tarinoita. Tiedettiin, että hän mielellään katseli ”virkamatkoillaan”  myös kauniita tyttöjä. Koska Fetto hoiti kunnan luottamusmiehenä kunnan ja kylän asioita, hän matkusti näissä merkeissä useasti Ouluun. On juoruttu, että matkan varrella hänellä olisi ollut naisihmisiä, joille hän vuosittain olisi tehnyt kenkäparit. Aina kun hän oli mennyt Ouluun, hän oli jättänyt kenkäpareja sopiviin paikkoihin… On sanottu, että taksa olisi ollut kahdeksat omatekoiset kenkäparit vuodessa Oulun matkoja varten…

Matti Paunosen kertomuksen Satan Fetosta on vuonna 1985 nauhoittanut ja tekstiksi nauhalta muokannut (2003) Katariina Granat.