Tarinoita ja
kylähistoriaa


Tähän sivuston osaan on talletettu entisten ja nykyisten Sieppijärvisten ajatuksia ja tarinoita. Historian havinaakin jutuista löytää. Juttu sinällään on joko kerrottua tai kirjoitettua historiaa.  Jos Sinulla on kylään liittyviä muistoja tai tarinoita joiden yhdistävä tekijä on Sieppijärven kylä niin julkaisemme ne mielellämme näillä sivuilla.

Lähetä oma juttusi. eMail: ariunga[at]pp.inet.fi

Metsähiiren jouluateria

Metsähiiren jouluateria

Lahteainen kirjailija Seppo Jääskeläinen kuvailee aikakausilehdessä julkaistussa tarinassa yhtä lapsuuden jouluaattoaan evakonjälkeisessä Sieppijärven kylässä vuonna 1947.

SIEPPIJÄRVELLÄ 1947

Suomen Lappi, Kolarin kunnan Sieppijärven kylä vuonna 1947. Ympärillä metsää, maa paksun lumen alla, sää puolipakasteinen.

Isäni oli yksinhuoltaja. Meitä poikia oli kaksi, kahdeksan ja kahdentoista ikäiset. Olin se nuorimmainen. Asuimme vuokramiehinä pienessä saksalaistuhojen jälkeen rakennetussa sammaltilkityssä pyöröhirsisessä hätämökissä maanomistajan pihapiirin laidassa. Isäntä oli saanut rakennettua perheelleen uuden talon. Asuntopula oli suuri.

Meillä ei ollut mitään mukavuuksia. Vesi kannettiin kaltiosta, metsänpeittoisesta ainasulasta luonnonlähteestä. Elintarvikkeita säilytettiin mökkeröisen päätyyn kyhätyssä eteisvajassa. Töllin asuinhuoneen lämmitys hoidettiin avotulella liuskekivistä muuratussa pystypiisissä. Ruoat valmistettiin pienellä puulämmitteisellä valurautakaminalla. Sähköjä ei ollut. Valaistusneuvona oli karbidilamppu.

Jouluksi isä oli haalinut parasta, niitä ruokatarvikkeita, joita silloin säännöstelyaikana sai; näkkileipää, puikulaperunoita, laardia, milkkiä, suolaista norjalaista tahkojuustoa ja kuivaa hevosenlihaa. Koko Lapissa silloin vietetyn kahden vuoden aikana en edes nähnyt poronlihaa enkä juonut maitoa. Puolukoita oli omasta takaa.

Joulukuusen haimme metsästä mökin nurkan takaa. Sitä ei koristeltu sen kummemmin. Luomukuusi tuoksui nurkassa, se riitti.

Jouluaaton päivä oli kaamoksenharmaa. Parhaimmillaankin oli korkeintaan hämärää. Yllästunturin mahtava lumisen kalju laki näkyi silti hyvin pohjoisessa. Tuli ilta ja kävimme talon joulusaunassa. Aaton aterialle sytytimme kynttilän. Hyvältä kaikki maistui, ja luonto ympärillä sekä lämpö tuvassa jakoi joulutunnelmaa. Kaiken huipuksi talonväki lähetti poikansa tuomaan paikalliseen tapaan joulutervehdyksen, kuumia verimakkaroita.

Myöhemmin illalla vetäydyin lukemaan pöydän ääreen pirtin ikkunan eteen. Olin saanut p arhaan mahdollisen joululahjan, kirjan, Tauno Karilaan toimittaman Pikku Jättiläisen. Karbidilamppu suhisi. Sen valokehä ulottui ikkunan ulkopuolelle. Isä oli luonut lunta lämpöeristeeksi seinille niin paljon, että lumivalli ylettyi ikkunan alareunaan asti. Siinä oli lintulauta ja laudalla näkkileivän murusia sekä laardimurikka. Kun nostin katseeni kirjasta, näin pienen metsähiiren.

Se oli piipertänyt lumikerrosta pitkin lintulaudalle. Metsähiiri otti leivänmurusia liikuttavan pieniin käpäliinsä ja söi omaa jouluateriaansa. En liikkunut. Vaistosiko metsähiiri kiinnostukseni vai lumosiko joulun valo sen niin, että se nousi takajaloilleen, nosti etujalkansa ylös ja katsoi sisälle. Metsähiiren vatsaturkki oli valkoinen. Vietimme vastakkain ikimuistettavan tuokion.

Lyhyt kuvaus
Seppo Jääskeläinen:

Syntynyt 1939 asui Sieppijärvellä 1947-1948 Sieppijärven kansakoulun oppilas 8-vuotiaana 1947-1948

Kirjoittanut vuodesta 1989 muiden muassa neljä näytelmää, seitsemän romaania ja pari kolme tietoteosta tyyli lähinnä aikuisten realistinen romaanikirjailija

kirjoittanut muutaman teoksen lapsen näkökulmasta mm. Pako Karjalasta (1998) kuvaa evakkotaipaletta 4-6 vuotiaan pojan näkökulmasta. Muutot (2000) kuvaa sopeuttamista 40-luvun maalimaan kansakoululaisen näkökulmasta. Kulmat (1999) kuvaa kuohuvia vuosia 50-luvulla nuorukaisen näkökulmasta.

Myöhemmät teokset ovat sotapuitteisia, kuten Sodan vanki, Sankarin sota. Teosten pääteemoina ovat ihmiskohtalot ja selviytymistarinat.

Kyläpäällikko:
   Reeta Ikonen
  reeta.ikkonen[at]hotmail.fi
  +358405064273
WhatsApp 0465836729

Kyläsihteeri:
   Piritta Unga
  pirittaunga[at]gmail.com
  040 9122908

Nettisivuasiat:
   Ari Unga (admin)
   ariunga[at]pp.inet.fi
   0400 466897