Sieppijärven menneisyydestä tiedetään, että Ruotsin vallan aikana, 1600-luvun jälkipuoliskolla, Köngäsen Ruukki oli vallannut Sieppijärven rannoilta parhaat niittymaat. Ruukin miehet taivalsivatkin Köngäsestä heinäntekoon Sieppijärvelle käyttämällä Lappean kautta kulkevaa reittiä.

 

Reittiä kutsuttiin "heinätieksi, ja se kulki Väylän rannalta, Lappeasta Sieppijängälle, sieltä kuurusenvaaraan ja lopulta Heinävuoman kautta Sieppijärven rannoille. Heinätietä alkoivat sittemmin käyttää myös Sieppijärven kylän pysyvät asukkaat. Näin reitistä tuli myös "kirkkotie", sillä Sieppijärven asukkaiden kotikirkko oli Köngäsessä.

 

Reittiä käytettiin "heinätienä aina vuoteen 1809 asti, jolloin Ruukki menetti niittymaansa. Ruotsi oli hävinnyt sodan Venäjälle, ja Haminan rauhan seuraus oli, että raja vedettiin Tornionjokeen niin, että Sieppijärvi jäi Venäjän puolelle.

 

Kirkkotie säilyi kuitenkin ahkerassa käytössä, sillä Sieppijärven kyläläiset kävivät edelleen Pajalassa kirkkomatkoilla vielä senkin jälkeen, kun Kolarin saareen oli rakennettu rukoushuone vuonna 1818. Myös vainajia käytiin hautaamassa Pajalan hautausmaahan vielä pitkälle 1800-luvun jälkipuoliskolle asti.

Lars Levi Laestadius tuli pajalan kirkkoherraksi 1849. Lestadiolainen herätysliike levisi pian Sieppijärvellekin. Tämä sai monet kyläläiset matkaamaan "kirkkotietä" pitkin Pajalan kirkkoon kuuntelemaan Laestadiuksen saarnoja ja seurojenpitoon Pajalan kylien taloihin.

Siitä, kulkiko itse Laestadius polkua myöten Sieppijärvelle, ei ole varmaa tietoa.

 

Koska Sieppijärven ja Lappean välinen maasto on monin paikoin  suoperäistä, on reitillä ollut pitkospuut. On luontevaa olettaa, että jo ensimmäiset säännöllisesti reittä käyttäneet kulkijat olisivat rakentaneet reitin telapuista.

Pitkospuut on uusittu 1900-luvun alussa. Sen aikaisten asiakirjojen mukaan tie oli rakennettava "kahdella telapuulla rimaniskojen päälle kiinnitettynä telapuitten päistä - päältä sileäksi veistettynä". Seuraavan kerran Metsähallitus kunnosti telatietä 1930-luvulla.

Sieppijrven kyläyhdistys aloitti telatien entisöinnin vuonna 2003. vanha "heinä- ja kirkkotie" sai uudeksi nimekseen Laestadius-polku.

Polun varrelle Kuurusenvaaraan rakennettu Laavukirkko vihittiin kirkollisin juhlamenoin käyttöön Oulun hiippakunnan piispan  Samuel Salmen johdolla syyskuun 17. päivänä 2006.

 

Polun varrella, Laestadiuskirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös "Meän kota". Meän Kota vihittiin käyttöön 16.9.2012 ja jota voi varata myös yksityiskäyttöön nimellistä korvausta vastaan.

Laestadiuspolun karttta...

Laestadius-polun rakentamisessa on ollut mukana kyläläisiä, Sieppijärven kyläyhdistys (Kehittyvä Sieppijärvi ry) ja lähikylien asukkaita. Lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet Lapin ypäristökeskus YTY ja Grönä Jobbet projekteilla, Lapin TE-keskus TT-projektilla, Työvoimahallinto, Tunturi-Lapin työvoimatoimisto, Metsähallitus, Metla, Kolarin seurakunta, Tuntematon Laestadius-projekti (Pajala, Kolari) ja Kolarin kunta.

Lisää laestadiuspolun kuvia löydät kuvagalleriastamme