Lars Levi Laestadius tuli pajalan kirkkoherraksi 1849. Lestadiolainen herätysliike levisi pian Sieppijärvellekin. Tämä sai monet kyläläiset matkaamaan "kirkkotietä" pitkin Pajalan kirkkoon kuuntelemaan Laestadiuksen saarnoja ja seurojenpitoon Pajalan kylien taloihin.
Siitä, kulkiko itse Laestadius polkua myöten Sieppijärvelle, ei ole varmaa tietoa.
Koska Sieppijärven ja Lappean välinen maasto on monin paikoin suoperäistä, on reitillä ollut pitkospuut. On luontevaa olettaa, että jo ensimmäiset säännöllisesti reittä käyttäneet kulkijat olisivat rakentaneet reitin telapuista.
Pitkospuut on uusittu 1900-luvun alussa. Sen aikaisten asiakirjojen mukaan tie oli rakennettava "kahdella telapuulla rimaniskojen päälle kiinnitettynä telapuitten päistä - päältä sileäksi veistettynä". Seuraavan kerran Metsähallitus kunnosti telatietä 1930-luvulla.
Sieppijrven kyläyhdistys aloitti telatien entisöinnin vuonna 2003. vanha "heinä- ja kirkkotie" sai uudeksi nimekseen Laestadius-polku.
Polun varrelle Kuurusenvaaraan rakennettu Laavukirkko vihittiin kirkollisin juhlamenoin käyttöön Oulun hiippakunnan piispan Samuel Salmen johdolla syyskuun 17. päivänä 2006.
Polun varrella, Laestadiuskirkon välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös "Meän kota". Meän Kota vihittiin käyttöön 16.9.2012 ja jota voi varata myös yksityiskäyttöön nimellistä korvausta vastaan.
Laestadius-polun rakentamisessa on ollut mukana kyläläisiä, Sieppijärven kyläyhdistys (Kehittyvä Sieppijärvi ry) ja lähikylien asukkaita. Lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet Lapin ypäristökeskus YTY ja Grönä Jobbet projekteilla, Lapin TE-keskus TT-projektilla, Työvoimahallinto, Tunturi-Lapin työvoimatoimisto, Metsähallitus, Metla, Kolarin seurakunta, Tuntematon Laestadius-projekti (Pajala, Kolari) ja Kolarin kunta.
Lisää laestadiuspolun kuvia löydät kuvagalleriastamme